Opinpolku 4

Adsorptio ja etikkahapon tarkistaminen


Ensiksi tarkistimme NaOH:in konsentraation titraamalla.

 

Etikkahappo ja hiilijauhe laitettiin tislatun veden sekaan ja käytettiin ravistelijassa 30min.

Liuoksen 30min ravistelun jälkeen se suodatetaan jonka jälkeen tehdään titraus jokaiselle näytteelle kahdesti.

Raporttiin pääset tästä!
 

Opinpolku 5

Aspiriinin valmistaminen ja analysointi


Työn tavoitteena oli valmistaa salisyylihaposta syntetisoimalla asetosalisyylihappoa eli aspiriinia. Valmistus on yksinkertainen ja sen pystyi suorittamaan pienessä erlenmayerissa.

Esteröinti on kemiallinen reaktio jossa syntyy esteri.Esteröinnissä karboksyylihappo reagoi alkoholin tai fenolin kanssa muodostaen esterin. Esteröintiä tarvitaan mm. biodieselin valmistamisessa

Suodattamalla saadaan erotettua nesteestä epäpuhtauksia ja kiintoaine.

Liuottamisessa kaksi ainetta luotetaan toisiinsa niin että ne sekoittuvat täysin.
Kiteytyksessä jonkin aineen liukenemispiste ylitetään ja sen jälkeen jäähdytedään liuosta niin että kiteet muodostuvat, tämän jälkeen lios suodatetaan ja näin jäljelle jäävät kiteet otetaan talteen.

Lämmitimme erlenmeyerissä Liuosta 60 asteessa 15minuuttia. Seos sakeni annoimme sen jäähtyä rauhassa välillä sekoittaen.

 

Lisättyämme 75ml tislattua vettä ja sekoitettuamme liuoksen kuivatimme kiteet käyttäen apuna bûhnersuppiloa ja imua. Saimme aikaan kristallimaisia kiteitä joita kuivatettiin jonkin aikaa.

 

Loppujenlopuksi meillä oli jälleen iso kasa omia ja kaupallisesta aspiriinista valmistettuja näyteliuoksia.


Raporttiimme pääset tästä! 

Opinpolku 6

Jäteveden Puhdistus


Työssä puhdistimme jätevettä flokkulointi aineiden avulla sekä testasimme flokkulointi aineiden toimivuutta eri pH- alueilla. Suoritimme flokkuloidun jäteveden jatkopuhdistuksen ionivaihtohartsilla käyttäen anioninvaihtohartsia. Ioninvaihdon tehokkuutta analysoimme ioniselektiivistä elektrodimittausta soveltaen.


Flokkuloinnissa kiintoainehiukkaset muodostavat flokin, jossa kiintoainehiukkaset laskeutuvat hitaasti.

Flokkulointiaineita ovat esim. alumiinikloridi ja alumiinisulfaatti. Käytetään juomaveden puhdistukseen vedenpuhdistamoissa.


Selkeytyksessä taas poistetaan vedessä oleva kiintoaine painovoimaa käyttäen.


Ioninvaihto tapahtuu samanmerkkisten ionien välillä.
Kationinvaihtajat vaihtavat kationeja ja anioninvaihtajat anioneija. Vaihtimina voi toimia esim. orgaaniset hartsit ja jotkut orgaaniset ja epäorgaaniset aineet. Vaihtaja voi olla nestemäinen tai kiinteä.

                      Otimme 2L jätevettä ja suodatimme sen käyttäen imua apuna.

                          Kuva jätevedestä pH:n määrittämisen ja fokkuloinnin jälkeen.

                               Suoritimme jatkopuhdistuksen anioninvaihtohartsilla.

                     Tässä liuoksia ja jätevesiä iso kasa työn loppuun suorittamista varten


                     Raporttiimme pääset tästä!
 

Opinpolku 2

Vichyveden Ca-pitoisuus, pH ja sähkönjohtokyky ennen ja jälkeen tislausta.

Tislaus

Tislauksella tarkoitetaan prosessia, jossa toisiinsa liuenneet aineet erotetaan toisistaan. 
Tislaus perustuu aineiden eri haihtuvuuksiin. 
Tislaustulokseen vaikuttavia tekijöitä on mm. jäähdyttimen, tislaus- ja tislekolvin puhtaus ja lämpötilan pitäminen samana koko prosessin ajan. Myös jäähdyttimessä olevalla vedellä on osansa tislaustuloksessa.
pH-arvo kertoo vetyionien aktiivisuudesta liuoksessa, vesiliuoksen happamuus ilmoitetaan pH-asteikolla.
Sähkönjohtokyky kertoo paljonko jokin neste tai materiaali voi läpäistä sähköä. Sähkön johtavuuteen vaikuttaa se miten hyvin elektronit ja ionit voivat kulkea atomin sisällä.

Ca-määritys titraamallaKalsiumionien pitoisuus määritetään kompleksometrisella titrauksella EDTA-liuoksella ja indikaattorina toimii kalkonkarboksyylihappo.

 

                                         Titrauksen jälkeen värin pitäisi olla muuttunut siniseen.

 

Vichyn tislaaminen

                                          Ensiksi rakensimme kuvanmukaisen tislauslaitteiston.

 

Laitoimme kolviin 100ml tislattavaa vichyä ja muutaman kiehumakiven, kytkimme jäähdytysvesikierron päälle ja laitoimme linnunpesähauteen kuumenemaan pikkuhiljaa kohti kiehumispistettä.

 

Tislauksen jälkeen teimme pH ja johtokyky mittaukset keräyskolviin saadulle vesiliuokselle.

Raporttiin pääset tästä.

Opinpolku 1

NaOH tarkistus, HCl-valmistus ja yhdisteen moolimassan tarkistus.

                                   Ensin valmistimme 0,1 M natriumhydroksidi liuoksen.  

NaOH-liuoksen valmistuksen jälkeen tarkistimme sen konsentraation kaliumvetyftalaatin avulla.






Kuumensimme ionivapaata vettä lämpölevyllä. Odotimme veden jäähtyvän ja kaadoimme sen kolmeen erlenmeyeriin, joissa oli kaliumvetyftalaatti jauhetta.






Titrasimme liuosta NaOH-liuksella, jotta se muuttuisi vaaleanpunaiseksi.


  

Suolahappoliuoksen laimentaminen ja pitoisuuden tarkistaminen NaOH:lla.

Valmistimme ensin 0.5M HCl-liuoksen 100ml mittapulloon. Sitten laimensimme suolahappoliuoksen 0.05M 250ml mittapulloon. Titrasimme suolahappoliuoksen käyttäen fenoliftaleeni-indikaattoria. (ei kuvia saatavilla)


Moolimassan määrittäminen
                    Punnitsimme ensiksi tarkasti analyysivaa`alla oksaalihappoa 150-200 mg.

 

siirsimme oksaalihapon erlenmeyeriin ja lisäsimme 40ml ionivapaata vettä.
liuotimme hapon ja aloitimme titrauksen.


  

Teimme rinnakkaismäärityksen kolme kertaa saadaksemme kolme lähekkäin olevaa titraustulosta.

Neutralointi ja liuotus.

Neutralointi on aineen muuttumista neutraaliksi, eli ph:arvon muuttumista seitsemän lähelle, jotta liuos ei olisi enää emäksinen tai hapan.
Neutralointiin tarvitaan hapanta ja emäksistä liuosta ekvivalentti määrä, jolla tarkoitetaan ainemäärää joka on reaktioyhtälön mukainen.
Neutralointia sovelletaan teollisuudessa esimerkiksi vedenpuhdistamoissa ja lannoitteiden valmistuksessa.
Liuos tarkoittaa, että nesteeseen lisätään esim. jotakin orgaanista happoa joka sekoittuu ja liukenee nesteeseen.
Liuoksen lämpötila, kiehumis- ja sulamispiste vaikuttavat liuokseen ja liukenemiseen.


                                                        tässä raportti:
https://docs.google.com/document/d/1dBTCoUl1cxkYh8LOwGqzpHW7BHwv3qlps-MRZtHDG9Q/

Kemian 5 rastin tehtävä

Harjoittelimme kemian labrassa töiden tekemistä viiden rastin avulla, joissa kaikissa oli jokin tehtävä suoritettavana. Teimme työn pienissä ryhmissä. Työssä käsittelimme vettä ja suolaa.
(Kaikista rasteista ei ole kuvaa saatavilla)

1.Rastissa laskimme paljonko tarvitsimme kaliumkloridia jos valmistetaan 100ml tarkasti 0,01mol/l väkevyistä liuosta. Tulokseksi saimme v = n*M = 0,0746.

2.Lisäsimme ionivapaaseen veteen merisuolaa ja keitimme sen dekkalasissa hellalla. Suodatimme suodatinpaperin läpi Merisuolaliuksen, Annoimme liuoksen jäähtyä. Suodatin paperiin ja ja dekan pohjalle ilmestyi suolakiteitä, liuos oli valmis.

 

 3.Kun olimme laskeneet tuloksen liuoksen väkevyydelle menimme punnitsemaan oikean määrän kaliumkloridia kaliumkloridi liuosta varten.

4.Mittasimme sähkönjohtokyvyn mittarilla johtavuuden vichy-vedestä, ionivapaasta vedestä ja kaliumkloridi liuoksesta.
















5.Viimeiseksi tehtäväksi saimme puhdistaa byretin viisi kertaa saippuavedellä ja huuhdella se viisi kertaa ionivapaalla vedellä.














Tein tehtävän kahden luokkatoverini kanssa. Tehtävät sujuivat ripeästi ja työ onnistui hyvin.